Utopia oppimisympäristöstä
Syyskuu 28th, 2010 by avukkonenTässä jokusen vuoden oppimisympäristön kanssa ihmetelleenä, sitä väkisinkin miettii mitä tekisi erilailla, jos alottaisi alusta ja mikä on nettiopiskelun ja opettamisen ydin. Mikä on olennaista? Mitkä ovat ongelmakohdat? Miten niistä pääsisi pois?
Onkin ehkä hyvä aloittaa kertaamalla aluksi ilmeisiä asioita ja palata oppimisympäristöfantasiointiin myöhemmin.
1. Oppimisympäristön hierarakiassa korkeimmalla täytyy olla opiskelija.
Opiskelijan luoviminen ympäristössä täytyy olla intuitiivista, sujuvaa ja mahdollista mahdollisimman monella eri alustalla. Opiskelijan toiminnallisuuden täytyy olla niin yksinkertaista, että huomio voi mahdollisimman nopeasti keskittyä opiskeluun, suoritusdialogiin opettajan kanssa ja opintojen edistymisen tarkkailuun. Myöskään teknisen toteuksen ei sovi sälyttää opiskelijalle liikaa arpomista, tietojen täytyy olla mahdollisimman paljon opiskelijassa kiinni; On mielestäni hieman kummallista vaikkapa joka kurssilistauksessa arpoa kaikki kurssit läpi tarkastellen opiskelijan kustannuksella, kun tarvitsee listata vain ne kurssit, joilla opiskelija on jäsenenä. Ei oppimisympäristön pidä arpoa ja ratkoa opiskelijan olemassaoloa. Opiskelija on oppimassa sisältöjä, ei opettelemassa oppimisympäristön käyttöä.
2. Oppimisympäristön hierarkiassa toisena tulevat Opettajat ja tutorit.
Opettajille oppimisympäristön täytyy vetää raja opettamisessa. Opiskelijoiden hallinnointi, bisnes- ja poliittinen puoli eivät saa haitata opiskelijoiden kanssa käytävää dialogia, jota kutsutaan opiskeluksi. Oppimisympäristön tehtävä opettajalle on mahdollistaa opiskelijan ohjaus, opintojen seuranta, materiaalin hallinta ja eritoten koko prosessi, se kaari jonka opiskelija käy läpi, täytyy olla jouheva ja sen täytyy mahdollistaa myös opettajille yksilöllisiä tapoja opettaa. Opettajilla ja tutoreilla voi olla monimutkaisempia, syventymistä ja oppimista vaativia toiminnallisuuksia, mutta opiskelijan opiskelujen etenemiseen liittyvien asioiden täytyy olla niin yksinkertaisia kuin mahdollista. On mahdollista tehdä asioita suurella detaililla, muttei pakollista opetusprosessin kannalta.
3. Viimeisinä oppimisympäristön hierarkiassa tulevat ylläpitäjät ja kehittäjät.
Hallinnoijille ja kehittäjille on oltava olemassa työkaluja, jotka helpottavat opiskelijoiden ja opettajien ongelmien selvittämistä, uusien piirteiden helppoa ja yksinkertaista tuotantoa niin, ettei opiskelijoiden tai opettajien yksityiset tiedot vaarannut tai niitä loukata.
Hallinnoijien ja kehittäjien työkalujen ei tarvitse olla kauniita tai loppuunhiottuja – edes käteviä. Riittää kun ne toimivat.
Oppimisympäristön tehtävä yksinkertaisimmillaan on kasata kaikki tarpeellinen tieto yksiin kansiin, hakea tietoa ja antaa opiskelijalle mahdollisimman yksinkertaiset välineet siihen reagoimiseen oikeaan aikaan.
Seuraavaksi haluan kuvata hieman omaa suhdettani verkko-opiskeluun, noin opiskelijan perspektiivistä. Olen käyttänyt viimeaikoina opiskeluuni moodlea, jonkinlaista hops-työkalua, webmailia ja webexiä verkko-opiskeluuni. Seuraavassa arvioin välineitä ja kokonaisuutta.
Moodle
Etukäteen arvelin moodlen olevan huippuympäristö, verkko-oppimisen aatelia, mutta väärässä olin. Moodle on sellaisenaan ruma, sekava ja hajallaan. Moodlen hyväksi puoleksi lasken kuitenkin nopeuden.
HOPS-työkalu.
Hops-työkaluun pääsy on turhan vaikea, täytyy kirjautua oppilaitoksen sivuille, klikata linkkiä, kirjautua uudelleen hopsiin jne. Täyttää kuitenkin paikkansa.
Oppilaitoksen oma webmail
Se, että opiskelijoille annetaan automaattisesti opiskelua varten erillinen sähköposti, on erittäin hyvä idea. Se poistaa monenlaisia ikäviä ongelmia.
Webex
On irrallaan muusta kokonaisuudesta, mutta ei sentäs tarvitse kirjautumista.
Kaiken kaikkiaan oma opiskeluni on täynnä hämmennystä. Ympäristöjä on kahden käden sormilla, ainoana helpotuksena se, että niihin voi kirjautua kaikkiin samoilla tunnuksilla. Selkeys on mennyttä. Ymmärrän, että meidät (opiskelijat) on valintakokeilla valikoitu ja siten oletetaan, että jotain ehkä pitäisi ymmärtää, mutta herranjumala minkälaista säätämistä ja selaintabien välillä hyppimistä.
Utopia.
1.Opiskelija
Oppimisympäristö on parhaimmillaan kun siihen kirjaudutaan sisään kerran. Ei kahta, kolmea tms. Yhden ainoan kerran. Mahdollisesti esim. opiskelijakohtaisilla gmail-tunnareilla. Oppimisympäristö osaa muutenkin käyttää hyväkseen googlen työkaluja ja sosiaalisen median välineitä. Sitä seuraavasta näkymästä päästään yhden klikkauksen jälkeen opiskelemaan, kahden klikkauksen jälkeen ilmottautumaan, tarkastelemaan hopsia, näkemään tulevia tapahtumia ja tarkastelemaan kalenteria. Opiskelijalle syntyy heti kuva siitä, onko opiskelu uomissaan. Opiskelija on myös yhden klikkauksen päästä näkymästä, jossa kaikki hänen tekemänsä tehtävät, saamansa arvosanat, päiväkirjamerkintänsä, tilastot ja indikaattorit vilkkuvat. Opiskelijan ei tarvitse navigoida ympäriinsä saadakseen selville missä ollaan menossa. Sen lisäksi opiskelija voi seurata ulkoisilla ohjelmilla feediä personoidusta näkymästään, tai/ja jostakin sen osa-alueesta. Opiskelija on aina kahden klikkauksen päästä opiskelusta. Opiskeluprosessi on selkeä ja ohjattu. Tehtävät ovat yhteydessä materiaaleihin, ja materiaalit tehtäviin. Tehtävän voi palauttaa mahdollisimman monella tavalla, jopa google docsina. Oppilaitos on nopea, eikä turhia sivun uudelleenlatauksia tarvita, sillä mahdollisimman paljon on toteutettu ajax-ratkaisulla. Opiskelija voi jossain määrin vaikuttaa oppimisympäristönäkymäänsä. Navigoinnista voi sulkea tarpeetonta ja sitä voi uudelleenjärjestellä.
2. Opettaja
Opettajan ei tarvitse kirjautua sisään seuratakseen kurssejaan tai opiskelijoitaan, vaan hän voi kasata omasta mielestään olennaisesta tiedosta itselleen erilaisia feedejä, jotka ilmoittavat, varoittavat ja muistuttavat. Kirjautuessaan opettaja on aina yhden klikkauksen päässä kursseistaan, ja niiden hallinnointityökaluista. Opettaja ei hallinnoi opiskelijoita oppimisympäristössä, opiskelijan hallinnointi on muualla. Myös kaikki muu opettamiseen liittyvä byrokratia puuttuu oppimisympäristöstä. Oppimisympäristössä on vain oppijoita ja ihmisiä jotka auttavat heitä siinä. Opiskelijan sisääntulo, opiskelu ja suoritusten arviointi menevät intuitiivisesti. Opettajan on nopea reagoida opiskelijan toimiin. Kurssejaan opettaja voi muotoilla mielin määrin haittaamatta tai hajottamatta kuitenkaan muotoa, tuttuutta ja opiskeluturvallisuutta. Oppimisympäristö reagoi opettajaan, se antaa opettajalle tietoa, joka vain hänelle on relevanttia. Se ei kuitenkaan estä opettajaa pääsemästä käsiksi epärelevanttiin tietoon, se vain ei tunge sitä hänelle heti ensi hetkestä asti kurkusta alas. Oppimisympäristö myös ymmärtää erilaisen opettajuuden niin, että kieltenopettajan ja matematiikanopettajan välineet voivat poiketa toisistaan rajustikin. Yksittäinen toiminnallisuus ja sen alitoiminnallisuudet hallinnoidaan vailla sivun uudelleenlatauksia. Tekstilinkkejä vältellään toiminnallisuuksissa, kaikki on ratkaistu toistuvilla, selkeillä ikoneilla.
3.Ylläpitäjät ja kehittäjät
Toteuttavat edellämainitun.