Arviointi raportti
Maanantai, Joulukuu 1st, 2008
Opetuskokonaisuuden arviointiraportti
Tavoitteet kurssilla ovat, että oppilaat oppivat fysiikan ensimmäisen kurssin asiat siten, että he osaavat löytää teoriat luonnon ilmiöistä ja näin omaksua kukin omalla tavallaan fysiikan lait osaksi omaa olemassa oloaan. Tähän tavoitteeseen lähestyn konkreettisten esimerkkien avulla. Esimerkkejä koetin löytää kaikille ihan tavallisista arkipäivän ilmiöistä. Tällainen voi olla vaikkapa oppijan oma massa ja siitä johdettu paino.
Tähän oppimismuotoon haluan tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota jo suunnitteluvaiheessa, tällöin minulla olisi riittävän monta esimerkkiä valmiina jo ennen opetuksen alkua. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen tämän kohdan onnistumiseen.
Opetuksen sisältöä selittäessäni oppijoille aion tulevaisuudessa käyttää esimerkkikuvia, mistä alla oleva voisi olla yksi esimerkki.
Tällöin oppijat saisivat paremman käsityksen oppimiensa asioidensa reaalielämän yhteyksiin sekä opittavien asioiden yhteydet toisiinsa. Tämä on monesti erittäin motivoivaa.
Pedagogiset periaatteeni ja oppimisprosessin jakaminen on mielestäni vielä hieman kelluvalla alustalla. Toisaalta opetukseni nojautuu paljolti konstruktivismiin, kun taas opetussuunnitelmassani ajattelin Brunerin tasoja. Olen pohtinut asiaa ja tullut siihen johtopäätelmään, että Brunerin tasot auttaisivat kognitiivisen konstruktivismin alaisen opetuksen integraatiota ilmiöpohjaiseen opetukseen. Tällöin löytyisi mielekkäät merkitykset jokaiselle kolmelle Brunerin tasolle. Näistä ensimmäisellä toiminnallisella tasolla tutkittaisiin ilmiötä ja havainnollistettaisiin sitä jonkinlaisilla malleilla. Toisella ikonisella tasolla olisi mahdollista oppijoiden hyödyntää ensimmäisellä tasolla luotuja mielikuvia eli hahmottaa asia itselleen selväksi. Näiden jälkeen olisi kolmas symbolinen taso. Tällä tasolla tapahtuu harjoittelu oppiaineelle ominaisin keinoin. Brunerin mallin sisällä voidaan siis havaita konstruktivistinen oppimisteoria.
Lisäksi minun pitäisi tehdä väli katselmuksia oppijoiden oppimisesta. Tällöin itse saisin paremman kuvan oppimisen etenemisestä. Näiden katselmuksien ajankohta ja muoto olisi vain pohdittava jokaista kurssia palvelevaksi.
Yleisesti ajatellen olen melko tyytyväinen tähän kohtaan, etenkin niihin kuuteen elementtiin joihin konkreettisen oppimisen jaottelin raamisuunnitelmassani.
Elementit:
1) Opettajan esittäminen
Opettaja opettaa(puhuu) yleensä koko luokalle selittämällä teorioita ja periaatteita sekä käyttämällä arkielämästä tuttuja ilmiöitä esimerkkeinä.
2) Keskusteleminen
Uusien käsitteiden ja taitojen oppimista voidaan parantaa opettajan ja oppijoiden keskenäisen keskustelun avulla.
3) Käytännön tekeminen
Keräämällä itse tietoja ongelman ratkaisemiseen oppija vahvistaa omatoimisuutta ja kiinnostusta tavoitteiden saavuttamiseksi.
4) Perustaitojen vahvistaminen
Matemaattisissa aineissa on tärkeää, ettei tehdä muutoksia perusteisiin. Tällöin on tärkeää, että tehtäviä toistetaan jatkuvan harjoittelun avulla. Tähän täytyy panostaa siten, että harjoitukset ovat riittävän vaihtelevia.
5) Sovellus käytäntöön
On tärkeää saada joku side opiskeltavasta asiasta käytäntöön. Tällöin teoriaa voi aina palata pohtimaan helpommin käytännön esimerkin avulla ja sitä on helpompi soveltaa toiseen ongelmaan. Tämä kohta on sidoksissa kohtaan yksi, jossa teorioiden ohella esiteltiin arkielämän ilmiöitä.
6) Tutkimustehtävien tekeminen
Tutkimisen taitojen kehittäminen on merkittävää, koska siinä saa konkreettisen havainnon eri kokeiden merkityksestä opiskeltavalle teorialle ja samalla oma raportointi taito kehittyy.
Nämä elementit paljastavat opetuksen taustalla olevan kognitiivisen konstruktivismin erittäin selkeästi.
Oppijoiden erilaisuuden tunteminen on mielestäni ensisijaisen tärkeätä. Tähän olen saamassa uuden työkalun, kun rehtorimme ja yhteisöpedagogimme haastattelevat jokaisen oppilaan ns. elämän HOPS:n merkeissä. Odotan tämän tuloksi mielenkiinnolla.
Arvioinnissa olen ajatellut toteuttaa konstruktivistista mallia, Tähän kuuluvat seuraavat elementit.
a) arviointi on pääosin laadullista(kvalitatiivista)
b) arviointi on tiedon ymmärtämistä ja sovelluksia korostavaa
c) koetilanne on mahdollisimman luonnollinen
d) arviointi on osana oppimisprosessia
arvioinnin huomion kohteena on oppimisprosessi, muutos ja lopputulos.
Tässä mallissa laadullinen arviointi on se osa, jossa katson kokeen pohjalta oppijan oppimisen tason eli katson oppijan oppimisen laadun. Arvioinnista tekee oppimisprosessin kokeen palautus tunti. Tällöin oppija saa selkeän huomautuksen omista virheistään, kun käymme yhdessä koetta läpi ja jokainen saa vielä kerran tarkastaa oman kokeensa. Tähän voisi soveltaa itse arviointiakin siltä pohjalta, että oppija arvioisi oman lähtötasotestin ja loppukokeen välistä oppimismatkaa eli muutosta alun ja lopun välissä.
Arviot minusta opettajana
Minun vahvuutena on selkeys, loogisuus, havainnollistaminen ja vuorovaikutuksellisen, oppimista edistävän ilmapiirin rakentaminen haastavassa opiskelijaryhmässä. Lisäksi olen rauhallinen, asiantunteva ja opiskelijat mukaan ottava opettaja
Kehitys haasteita on varmastikin oppilastuntemuksessa sekä opiskelun suunnitelmiini löytämäni oppimis- ja arviointiajattelun vieminen käytäntöön ja yhteistoiminnallisuuden vahvistaminen opetustilanteissa.
Arviot osuvat minusta kyllä melko hyvin kohdalleen. Opetustilanne kyseisillä kerroilla muuttui alkuperäisen suunnitelmani mukaisesta, mutta näin kai käy useimmiten. Tiedän, että osaan kulkea muutoksen mukana ja miellänkin muutoksen uudeksi mahdollisuudeksi. Loogisessa etenemisessä mielestäni opetettavat aineeni pitävät huolen siitä, että asioiden täytyy edetä tietyssä järjestyksessä. Opetusteorian voin kääntää kuljetettavaksi toisin päin. Eli voisin lähteä ilmiöstä johdattelemaan oppijoita teorian syliin.
Mitä tulee opiskelijoiden arviointiin, niin on todellakin haastavaa saada opetuksen aikana kuva jokaisen oppijan oppimisprosessin etenemisestä. Tähän minun täytyisi löytää keinoja. Eräs keino voisikin olla (minulle ehdotettu) niin sanottujen väli ”tsekkeien” käyttäminen. Näiden ajoittaminen on ehkä se kaikkein työläin työ, milloin olisi hyvä? Tähän ehkä osaan vastata vain empiirisen tutkimuksen jälkeen ja voihan hyvinkin olla, että väli ”tsekit” voivat olla eri oppilaille eri ajankohdassa.
Antamani arviointi(palaute)
Toimin Marjatta Lehesvaaran laboratorio tunnilla 4 x 45 min vertaisarvioijana. Tämä kokemus oli minusta sangen mielekäs. Huomasin kuinka vaikeata on arvioida toisen muodostamaa ja toteuttamaa opetustilannetta. Kuinka minä pystyn kaivamaan sieltä esiin juuri ne asiat mitä arvioitava on kertonut suunnitelmassaan. Hänen tuntinsa oli erittäin toisenlainen kuin itse olin aluksi miettinyt. Laboratorioon tullessaan oppijat alkoivat heti työn ja olivat erittäin itseohjautuvia. Tämä oli jo neljäs kerta kun oppijat ovat töidensä kimpussa.
Palautteessani pohdin kuinka tällaiseen tilanteeseen on päädytty ja tulinkin johdelmaan, että arvioitavani on selkeästi rakentanut isomman oppikokonaisuuden pienemmistä osasista. Tämä näytti toimivan hyvin. Ehkä hieman minulle jäi epäselväksi se, että tiesivätkö oppijat miksi he tekivät juuri sitä mitä tekivät.
Opetuksen sisältö oli erittäin hyvin arvioitavallani hallussa. Pedagogisista periaatteista kävimme keskustelun ja tämän pohjalta tiedän, että opetus perustuu kognitiiviseen konstruktivismiin. Tämä ei suoraan näkynyt puhtaassa laboratorio työssä, mutta tarkastelemalla koko isoa kokonaisuutta se näkyi selvästi.
Opiskelijatuntemuksessa arvioitavani mielestäni kuuluu edistyneen osaamisen luokkaan. Oppimisen ohjaaminen oli erittäin rauhallista ja selkeää. Ehkä hieman enemmän esimerkkejä ja sitä ilmiötä normaalista elämästä voisi tuoda esille. Arviointi koostuu töistä ja raporteista, tämä on mielestäni toimivaa, kun mietitään opintojen tavoitteitta.
Kaiken kaikkiaan opiskelijan vahvuuksiin luen selkeyden, ammattitaidon ja rauhallisuuden. Kehittymishaasteisiin lukisin sen, että kuinka tehtävistä kemiallisista kokeista voitaisiin rakentaa yhtenäinen paketti, joka samalla ammentaa tukea arkipäivän ilmiöistä.
Linkistä aikeaa arviointilomake